Tukeeko rahoittajasi palvelusopimustesi rahoitusta? – United Finance

Tukeeko rahoittajasi palvelusopimustesi rahoitusta?

Palvelujen viennin arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2016 noin 23 miljardia euroa eli 30 % kaikista vientituloista. Taloussanomat otsikoi Heinäkuussa 2016, miten Suomen vienti jatkaa laskuaan. Tilastot pohjautuvat usein tullin säännöllisesti antamiin tilastoihin tavarakaupan viennin kehityksestä. Vuonna 2015 Suomesta vietiin palveluita 15% enemmän kuin aikaisempana vuotena. Palveluvienti vetää tavaravientiä enemmän ja palveluviennin kärkimaiden osalta ylittää jo tavaraviennin arvon.

Voimme katsoa ympärillemme ja todeta, että 1840 –luvulla höyrykoneen lanseerauksen myötä alkanut Suomen teollistuminen ja maailmansotien jälkeisten sotakorvausvuosien aikaansaama kehitys kansantalouden keskittymisestä valmistavaan teollisuuteen ja tavara- ja teknologiakauppaan on alkanut hiljalleen taittua kohti palvelukauppa -sentristä kansantaloutta.

Palveluliiketoiminta on joutunut elämään ja sopeutumaan pitkälti valmistavan teollisuuden ja tavarakaupan muovaamaan talouselämään. Käytännössä palveluliiketoiminta joutuu hyödyntämään alun perin irtaimen käyttöomaisuuden, raaka-aine erien ja teknologiakauppaan suunniteltuja rahoitusinstrumentteja.

Esimerkkinä leasing- ja vuokramallit tukevat fyysisten kohteiden kauppaa osapuolten välillä. IT -sektori on joutunut tasapainoilemaan jo 1990 -luvulta lähtien aineellisten hyödykkeiden rahoittamista tukevien rahoitusinstrumenttien sovittamista yhä enemmän palveluihin- tai aineettomiin tuotteisiin, kuten ohjelmistoihin, lisensseihin tai pilvipalveluihin, painottuvan liiketoiminnan yhdistämiseksi.

Numeroiden osoittama fakta on se, että liiketoiminta menee yhä pidemmälle tuotteistettujen lisäarvopalvelujen kautta kohti palveluvoittoista liiketoimintaa. Aineellisen teknologian, raaka-aineiden ja laitteiden osuus palveluliiketoiminnan toimituksista on kapenemassa suhteessa aineettomiin lisäarvopalveluihin tai ohjelmisto/lisenssi -tyyppisiin tuotteisiin.

Tilannetta on hallinnoitu sopeuttamalla vanhastaan olemassaolevia malleja, kuten leasingrahoitusta, nykyiseen tarpeeseen. Aineellisen käyttöomaisuuden lisäksi rahoitettavaan ratkaisuun pyritään paketoimaan kasvavissa määrin palvelutuotteita. Puhumme toimituksen todellisesta sisällöstä, laitteet vs. Palvelusta tai ratkaisun ”rautapitoisuudesta”. Olemme luoneet sääntöjä ja malleja, kuten 50/50 tai jopa 70/30.

On kuitenkin hyvä tunnustaa, että kohta sekään ei enää riitä.

Palveluliiketoiminta kaipaa sitä varten suunniteltuja rahoitusmalleja. Palveluliiketoiminnassa on nykyhetkellä valuvikana, korjaamattomana sellaisena pidetty, ominaisuus että katteet pystyy palveluntuottaja tulouttamaan vasta palvelusopimuksen kokonaiskeston aikana, sitä mukaan kun laskuttaa loppuasiakasta.

Myös palveluliiketoiminnassa on kuitenkin tarve tehdä tuloutuksia ja optimoida kassavirtaa. Nykyhetkellä palveluliiketoiminta on leimautunut vahvataseisten toimijoiden etuoikeudeksi, harjoittaa valmistavaa teollisuutta tai tuote-/teknologiamyyntiä useissa tapauksissa korkeampikatteista palveluliiketoimintaa (hyvä esimerkki Koneen hissiliiketoiminta), joka kuitenkin tuloutuu vasta hitaalla syklillä. Useille, liian arvokasta tai liian pitkälle tulevaisuuteen jaottuvaa (palveluliiketoiminnan lanseerauskustannukset yhdistettynä hidas tuloutuminen).

Palveluliiketoiminnassa on myös erityispiirteenä liikeriski ja sen hallinnointi. Osana palveluntuottamista, palvelutoimija elää liikeriskin kanssa, loppuasiakas saattaa lopettaa palvelun tilaamisen kesken sopimuksen.

Myös tällaisten näkökulmien kanssa vanhat instrumentit, kuten perinteinen leasingrahoitus, ei keskustele. Leasingissa kun ei ole sopimuksen katkaisuoikeutta, takuuta tai SLA :ta, joka suojelisi toisaalta ostajaa, ja toisaalta osaisi ottaa palveluntuottajan näkökulman huomioon siten, että palvelutuottaja voisi tulouttaa sopimuksia.

Tervetuloa subscription –leasingin aikakaudelle.

Matias Similä

Post by
Matias Similä

Kirjoittaja Matias Similä on kokenut yritysrahoituksen ja taloushallinnon konsultti. Matias toimii United Financessa Myyntijohtajana. Matiaksen aiempia työtehtäviä ovat olleet mm. aluevastuullinen rahoituspäällikkö Pohjola Pankissa, OP-Ryhmässä ja Business Development Manager, Financial Services TeliaSonera Finland Oyj :ssä.

Auttaako rahoittajasi yritystäsi kasvuun?

Posted on touko, 2017

Viisi syytä siirtyä palvelumyyntiin

Posted on loka, 2017